Sisäilmaongelmien selvittäminen on investionti omaan terveyteen

Asuntojen sisäilmaongelmat ovat Suomessa yllättävän yleisiä. Siksi laadukkaille ja ketterille kunto- ja siläilmatutkimuksia tekeville toimijoille onkin viime vuosina ollut tilausta. KT Kuntotutkimus Oy:n perustettiin vuonna 2016 vastaamaan erityisesti taloyhtiöiden kasvaneisiin sisäilman tutkimustarpeisiin.
– Kun kysymys on niin tärkeästä asiasta kuin kodista, haluamme tarjota avun asiakkaalle mahdollisimman nopeasti ja tehdä prosessin helpoksi, KT Kuntotutkimuksen sisäilmatutkija Marja Saarikko kertoo.

Kokemuksen pohjalta Saarikko tietää, että sisäilman laatu tutkitaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun tilassa asuvilla, työskentelevillä tai siellä muuten paljon aikaansa viettävillä on oireilua. Tyypillisesti yhteydenottaja on taloyhtiön isännöitsijä tai asukas, joka on havainnut kodissaan vesivahingon tai kokee oirehtivansa huonosta sisäilmasta.

Saarikon mukaan huonon sisäilman aiheuttajaksi paljastuu yleisimmin joko alapohjan tai yläpohjan ilmavuodot, puutteellinen ilmanvaihto tai rakenteisiin päässyt kosteus. Syy saadaan selville kun paikalle kutsutaan ammattilaisista koostuva ja kokenut tiimi avaamaan rakenteita ja ottamaan näytteitä.
– Tarpeeksi laajan kuntotutkimuksen avulla ja sen pohjalta tehdyn korjaussuunnitelman avulla ongelmat saadaan korjattua, Saarikko sanoo.

Laadukas analyysi takaa oikean tiedon

KT Kuntotutkimus toimittaa näytteet Bestlabin analysoitavaksi.
– Laadun takaamiseksi meille on erittäin tärkeää, että yhteistyökumppanimme menetelmät ovat tarkkoja. Bestlab on FINAS-akkreditoitu laboratorio ja se on meille tärkeä asia. Näin voimme pitää analyysin tuloksia luotettavina, Saarikko sanoo.
Tulosten analysoinnin jälkeen KT Kuntotutkimus antaa asiakkaalle toimenpide-ehdotuksen. Myös korjaussuunnittelun voi tilata yrityksen yhteistyökumppanin, rakennusalan konsulttitoimisto Copla Oy:n kautta.

Asbestille altistutaan edelleen

Vaikka asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on ollut kiellettyä vuodesta 1995 ja valistustyötä sen terveysvaaroista on tehty, altistutaan asbestille yhä.  Saarikon mukaan riskiryhmään kuuluvat erityisesti omatoimiset remontoijat, jotka haluavat säästää kustannuksissa jättämällä riittävän haitta-ainekartoituksen tekemättä. Tyypillisimmin asbestia löytyy asunnoissa esimerkiksi maaleista ja tasoitteista, seikäharkoista, muovimattojen ja tapettien liimoista.
– 1960–1970-luvuilla tehty lattialaatoitus sisältää melko varmasti asbestia, Saarikko tietää.

Haitta-ainekartoituksella minimoidaan riskejä

Koska asbestia ei havaitse paljaalla silmällä, Saarikko suositteleekin tilaamaan haitta-ainekartoituksen ennen remontin aloitusta jotta terveysongelmien riskiä olisi mahdollista minimoida.
Saarikko korostaa, että sisäilma-asioiden selvittämisessä laadukkaan lopputuloksen tae ovat ammattilaiset, jotka tuovat oman erikoisalaosaamisensa prosessin jokaiseen vaiheeseen.
– Näin syntyy paras mahdollinen lopputulos, Saarikko summaa.